Historia
Kunnallisjärjestön historiaa
Maalaisliiton Kemijärven kunnallisjärjestö rekisteröitiin 17.12.1947. Toki Kemijärvellä oli aikaisemminkin ollut Maalaisliiton toimintaa eri osastojen ja myös virallisesti rekisteröimättömien järjestöjen muodossa. Maalaisliiton riveistä eduskuntaan oli Kemijärveltä valittu ensi kerran jo vuonna 1930 maanviljelijä Matti Oskari Lahtela. Järjestön toiminta on jaettavissa kolmeen osaan: 1.) toiminta valtiovaltaan päin, 2.) toiminta kunnan hallinnossa ja 3.) järjestötoiminta sekä sen tiimoilta erilainen valistus- ja virkistystoiminta.
Kunnallisjärjestön täyttäessä 40 vuotta, totesi pitkäaikainen puolueaktiivi ja kunnallismies Urpo Alaluusua järjestön syntymäpäiväjuhlassa puheessaan mm. seuraavaa: ”Paikalliseen kunnallispolitiikkaan järjestö on osallistunut koko historiansa ajan aktiivisesti. Järjestötyö, ehkä useista vaaleistakin johtuen, on korkealla tasolla. Toivoa vain sopii, että tulevaisuudessakin löytyy vapaaehtoisia ja innostuneita järjestöihmisiä tekemään työtä keskusta-aatteen puolesta.”
Maalaisliitto-Keskusta on ottanut kantaa alueen kannalta tärkeisiin asioihin vuosikymmenien ajan ja ollut myös aktiivisena toimijana kotiseutua rakennettaessa.
Kemijärveltä Maalaisliitto-Keskustan edustajina ovat eduskunnassa toimineet Matti Oskari Lahtela 1930–58, Olavi Lahtela 1958–68 sekä Timo E. Korva 1991–95 ja 2001–03.
Kunnallisjärjestön toimihenkilöitä
Varhaisimpien vuosien pöytäkirjat eivät ole säilyneet, joten tiedot siitä, ketkä ovat hoitaneet vastuullisimpia tehtäviä Kemijärven Maalaisliitto-Keskustapuolueessa eivät ole aukottomat.
Puheenjohtajat / varapuheenjohtajat
Kunnallisjärjestön puheenjohtajina 1950-60-luvuilla toimivat mm. kunnallisneuvos Vilho Karanta, maanviljelijä August Kyyhkynen sekä liikemies Onni Majava. Kunnallisjärjestö toimi jonkin aikaa kahdessa osassa Kemijärven jakaannuttua kauppalaan ja maalaiskuntaan vuonna 195
Ensimmäinen varapuheenjohtaja löytyy vuodelta 1982 Unto Soppela.
Sihteerit
Kunnallisjärjestön sihteereinä 1950-60-luvuilla ovat toimineet mm. August Mustonen, Viljo Kivinen, Sulo Leskelä ja Eemeli Halonen.
| Vuodet | Puheenjohtaja | Varapuheenjohtaja | Sihteeri |
|---|---|---|---|
| 1961-69 | Ilpo Hautala 6 v. | Hannes Korkalo 3 v. | |
| Renne Okkonen 3 v. | Aarne Raatikainen 3 v. | ||
| Lauri Alanne 3 v. | |||
| 1970-79 | Pentti Alajoutsijärvi 2 v. | Sulo Berg 1 v. | |
| Ilmo Saarenpää 3 v. | Martti Lahtela 3 v. | ||
| Martti Lahtela 3 v. | Pertti Kasurinen 4 v. | ||
| Erkki Alaluusua 1 v. | Raija Karppinen 1 v. | ||
| Onni Koskenranta 1 v. | |||
| 1980-89 | Onni Koskenranta 2 v. | Unto Soppela 4 v. | Eero Leskelä 2 v. |
| Aaro Suopanki 2 v. | Olli Ollila 2 v. | Raija Karppinen 5 v. | |
| Martti Lahtela 1 v. | Kaarina Hourula 2 v. | Tarja Perälä 3 v. | |
| Urpo Alaluusua 4 v. | |||
| Olli Ollila 1 v. | |||
| 1990-99 | Olli Ollila 6 v. | Kaarina Hourula 3 v. | Tarja Perälä 2 v. |
| Tuulikki Juujärvi 4 v. | Maarit Klemetti 1 v. | Juhani Tapio 1 v. | |
| Anna-Maria Alaluusua 2 v. | Leena Juujärvi 7 v. | ||
| Kaarlo Jankkila 2 v. | |||
| Pekka Alanne 2 v. | |||
| 2000-09 | Tuulikki Juujärvi 1 v. | Pekka Alanne 1 v. | Leena Juujärvi 1 v. |
| Tarja Perälä 2 v. | Mauno Kerkelä 4 v. | Tarja Kaisanlahti 2 v. | |
| Juhani Tapio 5 v. | Tarja Kaisanlahti 3 v. | Tuula Helisten 5 v. | |
| Tarja Kaisanlahti 2 v. | Antti Kerkelä 1 v. | Raili Kerkelä 2 v. | |
| Kaarina Soppela 1 v. | |||
| 2010-19 | Tarja Kaisanlahti 1 v. | Kaarina Soppela 1 v. | Raili Kerkelä 1 v. |
| Lea Soppela 4 v. | Lea Soppela 1 v. | Tuula Helisten 7 v. | |
| Raili Kerkelä 2 v. | Heikki Nivala 1 v. | Eeva Moilanen 2 v. | |
| Aarno Alaluusua 2 v. | Antti Kerkelä 3 v. | ||
| Anu Kiviniemi 1 v. | |||
| Tarja Perälä 1 v. | |||
| Pentti Koskenranta 2 v. | |||
| 2020-25 | Antti Sirviö 6 v. | Pentti Koskenranta 2 v. | Eeva Moilanen 2 v. |
| Antti Kerkelä 1 v. | Pentti Koskenranta 4 v. | ||
| Heikki Nivala 3 v. |
Kuntavaalien historiaa
Ensimmäiset sen ajan kunnallisvaalit käytiin Kemijärvellä tammikuussa 1919. Sitä ennen kuntaa oli johtanut vuodesta 1871 kuntakokous ja kunnallislautakunta, tätä ennen kunnallishallinto oli hoidettu seurakunnan hallinnon puitteissa.
Varhaisimmat kunnallisvaalit käytiin ns. listavaaleina (1950 vaaleihin asti) ja listat eivät olleet alkujaan kovin selvästi puoluepoliittisesti jakautuneet, vaikka toki yleensä tiedettiin, kuka ehdokas kuuluu mihinkin puolueeseen. Ennen sotia valtuustot olivat pääasiassa porvarillisista jäsenistä koostuvia. Vuoden 1945 vaaleista lähtien kunnallisvaalit on käyty melko pääasiassa poliittisin tunnuksin. Vuodet 1957-72 Kemijärvi oli jakautuneena kauppalaan ja maalaiskuntaan, kunnes 1.1.1973 perustettiin yhtenäinen Kemijärven kaupunki.
Maalaisliitto-Keskustan ääniharavia Kemijärven kuntavaaleissa
Vuosi, nimi ja äänimäärä:
1930 Matti O. Lahtela (äänimäärä ei ole tiedossa)
1933 Aukusti Vaarala, 80 ääntä
1936 Matti Juujärvi, 76 ääntä
1945 Mauno Jankkila, 147 ääntä
1947 Iivari Kangas, 164 ääntä
1950 Arvo Kylmäniemi, 140 ääntä
1953 Matti Kulmunki, 103 ääntä
1956 Matti Kulmunki ja Sulo Leskelä, molemmat 93 ääntä
1960 August Kyyhkynen, 92 ääntä
1964 Mauno Jankkila, 125 ääntä
1968 August Kyyhkynen, 136 ääntä
1956 Viljo Kivinen, 65 ääntä
1960 Pauli Ahola, 74 ääntä
1964 Pertti Kasurinen, 82 ääntä
1968 Pertti Kasurinen, 91 ääntä
1972 Martti Lahtela, 147 ääntä
1976 Paavo Talvensaari, 162 ääntä
1980 Paavo Talvensaari, 219 ääntä
1984 Matti Kauko, 178 ääntä
1988 Urpo Alaluusua, 197 ääntä
1992 Aarno Kostamo, 208 ääntä
1996 Veikko Perälä, 218 ääntä
2000 Veikko Perälä, 204 ääntä
2004 Antti Kerkelä, 194 ääntä
2008 Heikki Nivala, 373 ääntä
2012 Heikki Nivala, 193 ääntä
2017 Joonas Lehtola, 250 ääntä
2021 Teija Kerkelä, 138 ääntä